Miksi kilometrivero on huono ajatus?
Palvelualojen työnantajat Palta ja Secto Automotive ovat kumpikin esittäneet kilometriveron käyttöönottoa kompensoimaan sähköistyvästä liikenteestä johtuvaa valtion verotulojen laskua. Vaikka tavoite turvata valtion tulopohja on sinänsä perusteltu, ehdotetut keinot ovat huonoja.
Kilometriverotukseen liittyy useita merkittäviä ongelmia:
- Mittariväärennösten yleistyminen: Jos kilometriverotus perustuisi katsastuksessa tarkistettavaan matkamittarilukemaan, Suomeen syntyisi uudet mittarilukemien peukalointimarkkinat. Ilmiö laajenisi nykyisestä Keski-Euroopan tuontiautojen marginaali-ilmiöstä koko autokantaa koskevaksi ongelmaksi.
- Satelliittivalvonnan jättikustannukset ja riskit: Satelliittiseurantaan perustuva järjestelmä maksaisi satoja miljoonia euroja, sillä jokainen ajoneuvo pitäisi varustaa seurantajärjestelmällä.
- Yksityisyydensuoja ja tietoturva: Jatkuva sijaintiseuranta vaarantaa vakavasti kansalaisten yksityisyyden. Seurantatiedot voisivat vuotaa lainvastaiseen käyttöön tai päätyä vihamielisten ulkomaisten toimijoiden käsiin.
- Signaalien häirintä ja ”spoofaaminen”: Satelliittivastaanottimia on helppo häiritä. Riskinä on, että maa täyttyisi Temusta tilatuista halvoista navigaatiohäirintälaitteista. Pahimmassa tapauksessa laitteiden lähettämä valheellinen ”olen parkissa” -signaali pimentäisi myös naapuruston muiden autojen signaalit.
- Kallis ja tehoton byrokratia: Molemmat väläytetyt keräysjärjestelmät ovat ylläpidoltaan niin raskaita ja kalliita, että ne söisivät merkittävän osan itse veron tuotosta.
- Sähköistymisen hidastuminen: Kilometrimaksu veisi pohjan liikenteen sähköistymisen porkkanalta. Monet ostavat polttomoottoriautoa selvästi kalliimman sähköauton nimenomaan säästääkseen käyttökuluissa. Uusi vero jarruttaisi siirtymää ja hidastaisi sähköisen liikenneinfran rakentamista.
- Kulutuksen ja päästöjen huomiotta jättäminen: Kilometrivero on sokea sille, millaisella ajoneuvolla ajetaan ja paljonko se kuluttaa energiaa. Energian säästämisen ja CO2-päästöjen kannalta on olennaista vähentää nimenomaan kokonaiskulutusta. Kilometrivero ei ohjaa tähän lainkaan, mikä vain ruokkisi nykyistä maasturibuumia.
Mitä kilometriveron tilalle?
Järkevämpi ja kustannustehokkaampi vaihtoehto olisi yleisten energiaverojen korottaminen. Sähkön kohdalla tarvittava korotus olisi varsin maltillinen.
Tämä ratkaisu ei vaatisi uutta, raskasta ja kallista veronkeräysjärjestelmää. Energianmyyjillä on jo valmiiksi vahva motivaatio mitata ja laskuttaa toimittamansa energia tarkasti.
Energian kokonaiskulutuksen ja ilmaston kannalta on loppujen lopuksi yhdentekevää, missä sähkö kulutetaan. Verotuksen näkökulmasta ei siis tarvitse erotella sitä, käytetäänkö sähkö liikkumiseen, asumiseen vai työntekoon. Tällä mallilla sähkö säilyisi selvästi järkevämpänä ja edullisempana vaihtoehtona, ja henkilöliikenne puhdistuisi bensiini- ja dieselautoista luonnollista tietä. Ammattiliikenteessä diesel pysyy käytössä vielä pitkään, mutta uusia, puhtaampia tuulia on nähtävissä sielläkin.